lauantai 25. tammikuuta 2014

Seksi ilman vetovoimaa



Suurinpiirtein kaikille tuntemilleni naisille ajatus seksistä suorituksena on vastenmielinen. Tällä naisten inholla suhteessa seksiin puhtaana suorittamisena on varmasti paljonkin tekemistä sen kanssa, että perinteiseen feminiiniseen seksuaalisuuteen kuuluu ennen kaikkea objektina, kiihkon kohteena oleminen. Perinteinen klishee on ynseä prinsessa, joka lopulta sulaa sankarin epätoivon edessä – eli kulttuurin perinteiselle naiselliselle seksuaalisuudelle halun kohteena oleminen on merkittävämpää kuin alkuperäinen oma halu. Ja nekin naiset jotka eivät prinsessoihin samaistu, haluavat lähes aina kuitenkin olla haluttuja.



Mutta osasyy on varmasti myös fysiologinen – siinä missä miehille tuleminen on aina vähintään 50% seksistä, naisilla se on harvemmin näin. Prosessi johon ei liity selkeää kliimaksia on pakostakin vähemmän suorituksellinen. Mutta kuinka ollakaan, juuri tämä naisten seksuaalisen fysiologian “epämääräisyys” tekee suorittajuudesta heidän kanssaan erityisen houkuttelevaa – jos orgasmi ei ole se pääasia, mikä se sitten on, kun naistenkin näkökulmasta on selvästi olemassa sekä hyvää että huonoa seksiä? Miksi asiat jotka toimivat jonkun naisen kanssa eivät pääsääntöisesti toimi muiden kanssa, miksi naisten seksuaalisuus vaihtelee niin paljon? Ja mitä vähemmän toista haluaa, sitä enemmän voi keskittyä suorittamiseen – ja huippusuorittaja pystyy huippusuoritukseen aivan kenen tahansa kanssa .

Ilman muuta tällainen ajatuksenjuoksu on naisen seksuaalisuuden tulkitsemista miehisestä näkökulmasta, mutta juuri tällaiset ristiriidat, naisten ja miesten seksuaalisuuden lähtökohtaiset yhteensopimattomuudet tekevät heteroseksistä mielenkiintoista. Kaikki mielenkiintoiset kikat joita miehiseen seksiin liittyy (esim. orgasmin pysäyttäminen) tuntuvat mielestäni liittyvän suoraviivaisesta kliimaksiin pyrkimisestä poistumiseen, mutta mihin niitä tarvitsisi toisten miesten kanssa?

Heterous sen sijaan varmasti myös pakottaa muuttamaan myös omaa seksuaalisuutta. Hyvä (ja mahdollisesti ainoa kvantitatiivinen esimerkki) ovat tutkimukset siitä, paljonko homomiehet, heterot ja lesbot harrastavat seksiä. Tyypillisesti homomiehet harrastavat seksiä kertalukua enemmän kuin heterot, jotka taas harrastavat seksiä selvästi enemmän kuin lesbot. Mutta tarkoittaako tämä sitä, että heteromiehet elävät jatkuvasti puutteessa ja että heteronaiset joutuvat jatkuvasti raiskatuiksi? Tuskin, itse uskoisin että heteroiden seksuaalisuus kehittyy ja muovautuu kumppaneiden vaikutuksen takia, käyttäytyminen muuttaa myös tarpeita eikä vain toisinpäin. Kaikkien ihmisten intressit ovat tietysti erilaisia, mutta ainakin minulle myös seksin älyllinen aspekti on tärkeä, ja jos en näkisi seksissä mitään älyllistä, pyrkisin harrastamaan sitä varmasti laiskemmin kuin nyt.

Idealla seksistä suorittamisena on myös leikkauspintaa bdsm:n kanssa. Näin siksi, että uskon että suurin osa sadisteista saa kicksinsä ennemminkin suorittamisesta kuin kivun tuottamisesta. Vasta tämän ymmärtäminen on tehnyt bdsm:stä kiinnostavaa minulle henkilökohtaisella tasolla, vaikka ilmiönä se on minua kiinnostanut jo ala-asteikäisestä lähtien. Mutta minulle on melko sama onko kumppani masokisti vai jotain muuta, pääasia että pystyn tekemään juuri sen mitä pitääkin tehdä.

Mikä tuo esille sen, kuinka häilyvää subjektius ja objektius on bdsm:ssä, ja kaikessa seksissä ylipäätänsä. Suorittajuus kuuluu maskuliinisuuteen, mutta suorittajuuteen keskittyminen edellyttää halun eliminoimista. Mutta jos A ei tunne vetovoimaa B:tä kohtaan, B:n on tunnettava vetovoimaa A:ta kohtaan jotta mitään tapahtuisi. Siis suorittajan on oltava seksuaaliobjekti! Bdsm:kin lopulta pyörii täysin alistuvan tarpeiden ympärillä, vaikka ensisilmäyksellä asia näyttäisi olevan päinvastoin. Ja tämä on varmasti yksi syy miksi suorittajuus kiehtoo minua, mutta yhtäkkiä sen luonne on osoittautunut päinvastaiseksi – äärimaskuliinisesta täysin feminiiniseksi. Jos joku liimaantuu kiinni, minun on vaikeaa olla antamatta, vaikka periaatteessa mitään kiinnostusta ei edes olisi. Halu synnyttää vastavuoroisen halun, ja löydänkin itseni prinsessan roolista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti