Vakiintuminen

Juttelin subin kanssa maanantaina pikaviestimessä ennen kuin tulin hänen luokseen. Hän sanoi tekevänsä hommia vielä jonkin aikaa, joten tiesin että tunkisin kyrpäni hänen kurkkuunsa heti astuttuani ovesta sisään. Hänen aikansa tulisi olemaan minun aikaani. Sub on harvoin mitenkään vastahakoinen, joten pitää otta ilo irti niistä hetkistä jolloin hän laittaa henkisesti vastaan edes vähän. Hän kyllä osaa rimpuilla kunolla, mutta fyysinen ja henkinen vastarinta eivät ole sama asia.

Tämän jälkeen kiskoin hänet hiuksista ylös keittiön tuolilta ja läpsin pari kertaa perseelle. Kävin hakemaan rannesiteet subin leluvarastosta, asetin hänet tuolille polvilleen, kiinnitin kädet tuolin selkäpuolen jalkoihin ja sidoin siteet toisiinsa soljilla. Aluksi ajattelin laittavani hänet epämukavampaan asentoon jossa jalat ovat kiinni tuolin etujaloissa ja suurin osa painosta on tuolin kovan selkänojan päällä, mutta subin perse näytti niin hyvältä hänen ollessaan kyykyssä tuolilla pää selkänojapuolella, että luovuin jalkojen sitomisesta. Keittiön tiskillä lojui iso keittiöveitsi jolla tökin subia pari kertaa ja hän riuhtoili kivusta.

Kävin hakemassa piikkipyörän ja liukkaria. Rullasin piikkipyörällä pari kertaa subin jalkoihin, selkään ja perseeseen, taisin olla vähän innoissani koska sain pistettyä omaan sormeenikin niin kovaa että siitä tuli tippa verta. Jostain syystä piikkipyörää ei ole tullut juurikaan käytettyä kesän jälkeen, vaikka se toimii aina hyvin. Moniin skenaarioihin joita olen suunnitellut se ei ole oikein sopinut luonnostaan.

Tämän jälkeen liukastin subin anaalin ja menin sisään. Ehkä viikko takaperin juttelimme subin kanssa anaaliseksistä, ja hän totesi että sen sujuminen riippuu ilmeisen paljon fysiologiasta. Sanoi että ilmeisesti kyrpäni sitten sopii yhteen hänen perseensä kanssa kun palapelin palat, ja hän nauroi. Aikaisemmille kumppaneilleni munani on usein ollut liian suuri anaaliseksiä varten, mutta ilmeisesti sen muoto on subille niin optimaalinen että se toimii aina.

Olin niin innoissani että muistin laittaa subille kaulapannan vasta jonkin ajan päästä. Panin subia pitkään ja hartaasti keittön tuolin päällä, satutin piikkipyörällä ja kiskoin häntä kaulapannasta ja hiuksista. Subi yritti riuhtoa itseään irti kun purin häntä korvaan, ja jossain vaiheessa solkikin aukesi. Laitoin sen kuitenkin uudestaan kiinni.

Mutta niin mukavaa kun seisaalta perseeseen paneminen onkin, minun on hyvin vaikea tulla seisaaltani. Siksi revin subin hiuksista sängylle, asetin hänet polvilleen ja tulin jonkin ajan päästä hänen perseeseensä. En laskenut kuinka monta orgasmia sub oli saanut tähän mennessä, mutta niitä oli paljon.

Illalla en enää jaksanut panna enempää, mutta aamulla subi herätti minut tarrautumalla alasti kiinni. Jonkin ajan päästä asetin hänet kyljelleen ja menin sisään, tällä kertaa pilluun. Olin vielä unenpöpperössä ja muistikuvani ovat hataria, mutta taisin kynsiä, raapia ja vetää hiuksista, mutta muuten seksi oli melko vanilijaista.

Aamuseksin jälkeen sub sanoi, että nauttisi enemmän jos jaksaisin hieman lämmitellä häntä, siitä huolimatta että hän onkin yleensä aina tarpeeksi märkä heti kättelyssä. Tajusin, että jotain on todella muuttunut — vajaa vuosi sitten saatoin runkata häntä tunninkin ajan ja tuottaa toistakymmentä orgasmia ennen kun menin sisään. Tämä oli tosin ennen kun olimme oppineet hänen taipumuksistaan, siitä lähtien kun aloitimme BDSM-sessiot olen panostanut enemmän alistamiseen ja satuttamiseen kun orgasmien tuottamiseen.

Se on kieltämättä vakiintumisen merkki, etten enää yritä joka kerta olla ikimuistoinen pano ja tehdä toiseen vaikutusta. Tavallaan väistämätöntä, mutta myös hieman surullista.

Samanaikaisesti subista on tullut minulle tärkeämpi ihminen monilla muilla tasolla. Vietämme paljon aikaa yhdessä, emmekä pelkästään seksin merkeissä. Itse asiassa välillä minusta vaikutti siltä että välittäisin subista pian niin paljon etten enää pysty samalla innolla kiduttamaan häntä, niin tärkeää kun se hänelle onkin. Onneksi sub kuitenkin osaa myös olla niin ärsyttävä, että hän saa minut tarpeeksi sadistiselle tuulelle. Kaikki loppuu aikanaan, mutta luulen ja toivon että meillä on vielä monia sessioita edessämme.